Mikäpäs sen maukkaampi pähkinä purtavaksi, kuin herkullinen sanaristikko? Sanaristikko on miellyttävä seuralainen esimerkiksi aamiaispöydässä tai iltakahvien aikana. Sanaristikot ovat ilahduttaneet suomalaisia jo monen vuosikymmenen ajan. Sanaristikon ytimessä on sanojen arvaus ja erilaisten vihjeiden selvittäminen. Ratkojat täyttävät sanoja yleensä ruudukon muotoiseen kuvioon. Ristikot ovat varsin tervetulleita seuralaisia, koska ne jumppaavat aivoja ja auttavat ratkojia laajentamaan tietämystään eri aihepiireistä. Millaiselta maailman ensimmäinen ristikko sitten näytti ja miten tämä koko villitys sai alkunsa?
Sanaristikot ennen ja nyt
Sanaristikot ovat monelle tuttu näky esimerkiksi sanomalehdistä ja aikakausilehdistä. Mikäs sen mukavampaa, kuin täyttää sanaristikko antoisan lueskeluhetken päätteeksi? Huolimatta siitä, että ristisanatehtävät ovat yksi tunnetuimmista ja suosituimmista sanapeleistä koko maailmassa, kyseessä on varsin uusi keksintö.
Moni ei tiedäkkään, että maailman ensimmäinen sanaristikko julkaistiin jo vuonna 1913, juuri ennen ensimmäisen maailmansodan alkua. Sanaristikon loi liverpoolilainen journalisti Arthur Wynne ja tämä ristikko ilmestyi New York World-sanomalehden viihde-osiossa juuri ennen joulua. Toimittaja halusi tarjota lukijoilleen kevyttä ja hauskaa viihdettä joulukuun kunniaksi, ja päättikin pitkän harkinnan jälkeen luoda pelaajilleen lystikkään sanaristikon. Wynne ei tosin arvannut, millaisen domino-efektin hänen luomansa pikku peli saisi aikaan ja millaisen suosion tämä sanaleikki saisi.
Tässä esimerkkejä Wynnen luomista kysymyksistä ja sanapähkinöistä: Mitä meidän kaikkien pitäisi olla? Kirjallinen kuittaus? Päivän unelma? Lintu? Wynnen ristikossa oli yhteensä 34 sanaa ja ristikko muistutti enemmän timanttia kuin perinteistä sanaristikkoa. Wynnen luomassa ristikossa ei myöskään ollut mustia neliöitä, toisin kuin nykypäivän ristikoissa.
Uusia sääntöjä ja muotoja
Mustat neliöt astuivat ristisanatehtäväpiireihin vasta vähän myöhemmin eli 1920-luvulla, kun ristisanatehtävät olivat vakiinnuttaneet asemaansa. Ristisanatehtävät kasvattivat nopeasti suosiotaan ja pian eri aikakausilehdet ja julkaisut olivat täynnä niitä. Eri kustantamot julkaisivat myös ristikoille omistautuneita kirjoja, jotka nekin myytiin nopeasti loppuun. Ristikot suorastaan vilisivät silmissä painokoneista sisään ja ulos 1920- ja 1930-luvuilla. Esimerkiksi monet kirjastot valittivat ristisanatehtävien suuresta suosiosta, sillä sisään rynnivät ristisanafanit häiritsivät muun muassa kirjastossa työskentelviä opiskelijoita ja tutkijoita.
Ristisanahysteria jatkui ja 1920-luvun alkupuolella monet eri sanomalehdet poimivat ristikot huomattuaan niiden suuren suosion. Vuosikymmenten kuluessa ristisanatehtäviä ilmaantui melkein kaikkiin amerikkalaisiin sanomalehtiin. Tänä aikana ristisanatehtävät alkoivat omaksua meille tänä päivänä tutun muodon, ulkonäön ja säännöt. Ristikkoja on nykyisin monia erilaisia: on kuvaristikkoa, avoristikkoa, tavuristikkoa ja avoristikkoa. Jokaiselle sananikkarille löytyy varmasti jotakin.
Ristisanatehtävien juuret ulottuvat 1800-luvulle
Moni ei tiedäkään, että ensimmäisiä ristisanatehtäviä alkoi itse asiassa ilmaantua jo 1800-luvulla. Alkuaikojen ristisanatehtävät olivat varsin yksinkertaisia ja niissä oli yleensä vain muutama sana. Ristisanat olivat varsin alkeellisiä: historoitsijoiden mukaan alkuaikojen ristisanatehtävät olivat neliönmuotoisessa muodostelmassa ja se oli suunniteltu niin, että kirjaimet kulkivat sekä pysty- että vaakasuuntaan.
Pikkuhiljaa tästä pelistä kehkeytyi ja kehittyi vakavasti otettava harrastus. Sanamäärät kasvoivat, vihjeet vaikeutuivat ja muodostelmat monimutkaistuivat. Pelistä tuli äärimmäisen suosittu etenkin Yhdysvalloissa. Peli levisi Yhdysvalloista esimerkiksi Englantiin ja sieltä taas muualle Eurooppaan, Suomi mukaan luettuna. Nuori Voima-niminen lehti julkaisi Suomen kaikkien aikojen ensimmäisen sanaristikon vuonna 1925, eli aika pian Wynnen julkaisun jälkeen. Sanaristikot kasvattivat suosiotaan vuosien vieriessä myös Suomessa, ja etenkin sotien aikoihin myös suomalaiset hakivat lohtua ja inspiraatiota sanaristikkojen ihmeellisestä ja mystisestä maailmasta.
Ensin esiintyi ristisanatehtävä brittiläisessä julkaisussa Pearsonin lehdessä helmikuussa 1922, ja Timesin ensimmäinen sanasana ilmestyi 1930. The New York Times julkaisi ensimmäisen ristisanansa vuonna 1942 pitkän harkinnan ja epäröinnin jälkeen. The New York Times ei aluksi halunnut julkaista ristisanatehtäviä, sillä julkaisu koki, että ristisanatehtävät olivat alkeellisia ja että niiden julkaiseminen ei sopinut julkaisun imagolle.
Sotien vaikutus ristisanatehtävien suosioon
Sattumaa tai ei, ensimmäiset ristisanatehtävät alkoivat putkahtelemaan pinnalle samoihin aikoihin ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikoihin. Ristisanat tarjosivatkin ratkojille mahdollisuuden paeta synkkää ja synkkenevää todellisuutta. Ristisanatehtävät olivat monelle se viikon odotetuin kohokohta ja ristisanoja sisältävien julkaisuiden kysyntä nousikin reippaasti ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana.
Brittiläiset ristisanat ovat huomattavasti vaikeampia kuin vaikkapa amerikkalaiset versiot, ja esimerkiksi The Observerin ristisana onkin nykyisinkin yksi maailman haasteellisimmista ja kuuluisimmista ristisanatehtävistä. Ristisanatehtävien kehittäminen ei suinkaan ole helppo tehtävä. Tehtävien luojilta vaaditaan älykkyyttä, vankkaa tietämystä eri aihealueista, ja kykyä visualisoida erilaisia sanamuodostelmia ja sanayhdistelmiä.
Ristikkojen tulevaisuus
Vaikka ristisanatehtävät ovat monimutkaistuneet huomattavasti viimeisen sadan vuoden aikana, on niiden perusidea sama. Ristisananikkarilla on oltava vankka ymmärrys erilaisista asioista historiasta nykypäivän julkkiksiin, ja hyvä muisti. Ristisanatehtävät ovat hauska ja rentouttava aktiviteetti, joiden parissa on ihana ja mukava rentoutua.
Ja, mikä parasta, ristisanatehtävien ratkojat oppivat lähes poikkeuksetta aina jotain uutta. Tehtävät kattavat eri aihealueita ja tehtävien ratkojat voivat oppia jotakin uutta esimerkiksi historista, urheilusta, mediasta tai vaikkapa muodista. Vain taivas on rajana kun ristisanatehtävistä on kyse.
Sanaristikot ovat edelleen varsin suosittuja – huolimatta siitä, että maailma on siirtynyt digiaikaan. Painetut lehdet eivät enää ole yhtä suosittuja, mutta nykyisin sanaristikkoja on mahdollisuus täytellä esimerkiksi erilaisten digitaalisten sovellusten avulla. Sanaristikkoihin pääseekin käsiksi niin älypuhelimella, tietokoneella kuin tabletilla ja mikäs sen lystikkäämpää, kuin täytellä sanaristikkoa pitkän työpäivän päätteeksi tai vaikkapa junamatkan aikana?